Se vie mielen mennessään..
Masennus..Sen oireet..
Kaikki..
Masennus iski taas, ja tällä kertaa taas melko pahan laatuisena. Olo on vaan sellainen, että ooon jotenki epäonnistunu elämässäni, ja että en kelpaa mihinkään..Että olen yksin tässä maailmassa, eikä kukaaan välitä enään..
Sellanen tunne niinku mut olis eristetty muusta maailmasta..
Ehkä mä vaan jotenki oono tyriny mun elämän.. Ku ihmiset on mua kohtaan tuollaisia kuin on..
Tekisi vain mieli ottaa jotain terävää käteen ja viiltäää itseeni jälkiä, ja tuntea kipua..
mutta ei.. sitä en tee..
Ainakin yritän parhaani mukaan olla tekemättä...
Koska se satuttaisi niiin montaa ihmistä..
Ei vain jaksa..
Tuntuu niinkuin olisi vain helpompi luovuttaaa ja antaa masennuksen viedä mukanaan..
Joka päättyisi siihen että tappaisi itteni eikä mua enään vain olisi..
Ei vain jaksa enään taistella näitä masennuskohtauksia vastaan..
En määkään kaikkee kestä..
Älä anna niiden masennusajatusten viedä sua! sulla on vielä niin paljon annettavaa ja koettavaa elämässä että älä luovuta! <3 kaikki vielä kääntyyy paremmin päin =) älä satuta itseäs! se ruokkiii vaaa masennusta.... voimia sulle hirveenä, lupaan sulle et tulee vielä niitä aurinkoisia päiviä ja et sun elämä hymyilee ja kaikkki on hyvin =) kunhan et vaan luovuta! sua tarvitaan täällä!
VastaaPoistaKiitos! Tuo kommentti piristäää mua ko kummasti! (:
VastaaPoistaparhaani mukaan yritän ettei masennus saisi vietyä mua mukanaan! :)