Loma

No nyt vihdoin alkoi se ansaittu loma!
Takana on aika rankka syksy, mutta nyt se kaikki on jo takana päin!:))
Oon niiin onnellinen itestäni, ku jaksanu kaiken tän, vaikka ollu helvetin vaikeeta: Ja tässä sivussa myös saanu nostettua numeroitaki! :) Ja Ka:ki nousi. Oli ennen 8.2 ja nyt 8.3! ;))))
Laitan tähän nyt sitte numerot

Käyttäytyminen ja huolellisuuus 9
A1-kieli englanti 7
B1-kieli ruotsi  8
Äidinkieli ja kirjallisuuus, Suomen kieli 8
Uskonto  8
Ytheiskuntaoppi 8
Matematiikka 9
Fysiikka 8
Biologia 8
Maantieto 8
Teveystieto 8
Liikunta 9
Musiikki 9

Valinnaisset:
Luonto ja Minä 8
Liikunta 9
Ilmaisutaito 9


Että tällästä tänään ! :)
ja nyt vielä viimeiset paketit paketoimaaan ;)
~Sieni

....

Meijjän Subien roskat :D

 Heissan kaikki!
Joo taas jääny täää kirjottamine aika vähiin : DD
Nooo vkl meni kivasti. Olin siellä mun siskolla tosiaan sillon perjantaista lauantaihin, ja tulihan sitä tuhlattua rahaa.
Käytiiin sillo perjantaina kattooon Aaamunkoi osa1 ja se oli ihana<3
Loppu vaan tyhmästi :'D
Ja sit lauantaina tuli käytyä shoppailemassa Millan kans :'D

Mimmura <3

Siskokset :3

hemaiseva

Jaana (: 

Ja miten niiin muka lyhyt?

Nojoo, tulihan sitä siinä samala nähtyä Jaanaaki c:
Sit sunnuntaina kävin pyhäjoella Sanan keikalla, ja oli kivaa c:
Kouluki alakaa loppumaan kohta..
Ja tänää kävin sielä lääkärissä. Astmaa epäilevät. Mutta pianpa seki selviää.
Rupiais vielä tekemäään loput siivoukset ja sit illalla koululle joulujuhlaan c:

mietteitä

Heipähei kaikki!
Tänäään tässä rupesin miettimään sitä ku mua sillon joskus kiusattiin.
Tää ajattelu lähti siitä ku luin tuota Enkeli-Elisa blogia,
jossa kerrotaan siitä kuinka mun ikänen tyttö väsy koulukiusaamiseen niin paljon,
että tappo ittensä tän vuojen helmikuussa.
Se tuntuu pahalta ku voin vaan kuvitella kuinka siitä tytöstä tuntui.
Koska itellä ollu samalainen tilanne..
Ja voisin tässä nyt hieman avata sitä ja kertoa miten siitä kaikesta tuli selvittyä.


Noo, kun ysiluokka alkoi, niin muahan syrjittiin. Mut potkittiiin ulos kaveriporukasta, OMIEN tyhmyyksieni takia, ja ymmärräsn hyvin tämän miksi. Ja näiden kanssa ei ole mitään ongelmaa ollut.
Mutta oli sitten erään toiset jotka kisuasivat minua.
Käytävillä kävellessä sai kuulla 'lepakko' tai 'yöliitäjä' tai jotain muuta.
Esim 'faceboon anksti' koska tuntui niiin pahalta,
ja kirjoittelin sitten fb.ssä aika masentavia tilapäivityksiä ja sellaisia.
Olin silloin jo melkein pohjalla.
Koulussa olin paljon yksin
. Istuin kaukana muista, omassa rauhassa ja katsoin kuinka kaikilla muilla oli hyvä olla.
 Katselin myös yhtä kaveriani, joka on vuoden minua nuorempi, ja ajattelin että voisikohan hän olla kanssani, kun opettajakin kävi jo sanomassa, että eikö olisi parempi jos olisin jonkun kanssa ettei tarvitse yksin olla.
Siinä sitten menin hänen luokseen ja alettin puhumaan. Siinä oli myös muita kasiluokkalaisia, ja pian aloinkin koulussa kulkemaan heidän kanssaa. Ei tarvinnut olla yksin.
Tässä oli yksi hommahoidettu

Mutta ei se kiusaaminen loppunut. Se vain jatkuin ja jatkui.
Se sattuin niiin paljon, että saatoin joskus istua koulussakin vain ihan hiljaa muiden keskellä, ja vaikka muut yrittivät puhua minulle, olin vain hiljaa.
Kotona oli hankala olla. Kun oli tottunut että oli päivät koulun jälkee  kylällä, mutta ei ollut enäään ketäään kenen kanssa olla. Paitsi tietenkin tämä kasiluokkalaienn kaverini, Jassu.
Mutta hänelläkin oli melkin joka päivä treenejä jolloin emme nähneet vapaa ajalla paljoakaaan.
Olin jo niiin pohjalla, että kotiin tullessani vain itkin ja itkin.
En voinut mitään.
Olin vain niiiin väsynyt kaikkeen tähän paskaaan joka mun niskaan oli kaadettu.

Mutta onneksi oli ympärillä perhe, joka auttoin mua tilanteessa kuin tilanteessa.
Siskoni käski minun kertoa asijasta opettajalle, ja pianhan sitä sitten olinkin jo opettajalle kertomassa asijoista.


Välillä tuntui ettei kukaan vain ymmärtänyt mitään.
Tahdoin vain kuolla pois kaiken pahan keskeltä.
Mietinkin kotona monesti että mitä jos mä nyt vain kuolisin?
Tekisin itsemurhan, sitäkö ne kiusaajat todella tahtoo?
Entä jos en vaan jaksa?
Saanko luvan luovuttaa?
Nämä kysymykset tulivat pian hyvin tutuiksi mielessäni.
Ja kaiken tämän paskan keskellä,
vielä menetin mun viereltä sen rakkaimman, joka jaksoi tukea mua koko ajan.
Mun oman rakkaan tyttöystäväni.
Se jätti mut.
Mutta toisaalta, jättämiseen oli niiin oiva syyy, että ymmärän sen ihan hyvin.
Ja onneksi sentään kavereina pysyttiiin ja silleesti.

Mutta niin. Kun kerroin opettajalle asijasta hänhnä otti heti asijan kohteeksi, ja pian sitä alettiin purkamaan.
Kävin kiusaajien kanssa rehtorin luona ja puhuttiin siellä.
Samana päivänä sitten kiusaajat tuli vanhempiensa kanssa meille ja puhuttiin asijat selviksi.
Lopuksi vielä käteltiin, ja kiusaajat pyysi anteeksi.
Siitä tuli parempi mieli ja elämä alkoi hymyillä.
Vaikka vielä mieltä kaihersi exä joka jätti mut.
Mutta kyllä siitäkin alkoin päästä yli.
Pikkuhiljaa.
En kyllä vieläkään ole päässyt siitä yli:
En uskalla aloittaa uutta suhdetta kenenkää kanssa.
Koska pelkään.
Mutta se onkin sitten jo ihan eritarina.


Koulukiusaamisen myötä, sain uusia kavereita.
Vaikka heillä onkin erilaiset elämäntavat kuin minulla,
he ovat silti minun rakkaita ystäviäni.
Yhdelle heistä tekstaan melkeimpä joka päivä, ja
voin puhua hänelle kaikesta.
Nyt elämä menee hyvin, ja olen tyytyväinen siihen,
että saan kuulla usein kuinka vahva ihmine olen ollut.
Kun olen jaksanut tämän kaiken.
Kaiken sen paskan mikä mun niskaan on kaadettu.
Siitä tulee hyvä mieli.
Kiitos teille kaikille jotka olette auttaneet jaksamaan mua eteenpäin.
Ilman teitä, en luultavasti olisi nyt tässä!<3


~Sieni

Life

Tääs tää elämä alkaa potkimaan päähän.
Tuntuuu taas et kaikki on mun syytä.
Kaikki tuntuu kaatuvan mun niskaan.
No ehkä mä oon se kaiken pahan alku ja juuri.
Ja mun niskaan on kaikki helppo kaataa.
Mut emmäkään ooo mikään kivi, jonka päälle voi kaataa kuinka paljon paskaa vain.
Kyllä mäki joskus väsyn tähän kaikkeen.

Mul on vaan niin ikävä kaikkee vanhaa.
Pääsispä ajassa taaksepäin.
Kelaisin viime kesään.
Saisin kokea sen kaiken ihanan uudellleen.
Ja ehkä myös joissain asijoissa tekisin jotain erilailla.
Ehkä sillon saisin vielä olla yhdessä.
Yhdessä, mun elämäni rakkauden kanssa.
Voi kuinka hän tajuaisi paljonko häntä kaipaan.

Sydämeen sattuu joka hetki mun ajattelen häntä.

Mutta pakko mun on vaan jatkaa eteenpäin..

Nyt tämä angstaaminen saa loppua tähän.
Vaikka tuntuu pahalta, pakko vaan jaksaa jatkaa.
Ei se auta.
Sureminen auttaa, mutta jos liikaa suree, se vaan pahentaa asijaa.
Ja sitten on vielä tietenkin se kun tietää satuttaneensa niin montaaa ihmistä, ja tulen varmasti satuttamaankin.


Mutta onneksi on piristystä (:
Viikonloppu nimittäin vierähtääkin siinä kun ooon kavereiden kanssa isoskoulutuksessa. Toivottavasti siel sentään kaikki jaksaa mua, ja mun ailahtelevaa mieltä,koska kaikki ei läheskään aina jaksa sitä.

Sitä ootellessa.


Vain muutamat tiesivät, mut tämän jälkeen kaikki
Mä oon niin huonona, monesti täysin poikki
Vedän verhot joka ikkunan eteen, pysyn sisällä
En kehtaa nähdä yhtään ihmistä. Oisko vaikutusta isällä
Tai siis sillä joka mut pentuna hylkäsi
Hyvästiksi ovensuussa naamalleni sylkäsi




En vaa jaksais enää mitää tuntuu kaikki vaa puuduttaa
Aamul jaksa en herätä illal mennä en nukkumaan
Pelottaa vaan kattoo peilii ku o aina silmät kosteet
Venaan päivää millon joku herättää mut täst horroksest
Ei rakkautta enää ei mitää kliseist nyyhkyy...
Ei mitään mikä kaatais kun en nytkään pysy pystys
Vahva usko parempaan, ne auttaa jotka on ympäril
Ystävii jotkut jotkut taas ei auta vaikka pyytäsit
Miten rakkaast tulee vihattu ja vihatust rakkaimpas?
Ja paska täyttää kolon jossa ongelmat ratkastaan
Oon nähny sekopäitä nähny miten sekoo päitä
Ja ku katon sanoi näitä: on tää aika sekopäistä
Päiväst päivää kädet ristis väsyttää ja hädintuskin
Mun hymyni hymyilee auttas jos ees jotain tuntis
Nytki rivit loppuu kesken ja painun takas vittuun
Mitä luet kirjan jälkeen sit ku kirjast loppuu sivut?




tällästä tänää..



http://www.youtube.com/watch?v=Y6q79_0_bcw&feature=related

~Sieni

Joulukuu

Heissan!
En ookkaan pitkään aikaan kirjotellu, ku ollu kauheen kiireistä nykyään.
Viimeviikko meni siinä että luki ahkerasti kokeisiin, ku oli koe viikko. Nyt on seki kaikki takana. Onneksi!
Tässä on kerennyt sitten jo joulukuukin vaihtua, ja kovasti ollaan menossa joulua kohti. Ei olekkaan ollut vielä joulufiilistä olleskaan, ku tuo lumi on tahtonut uupua, mutta tänään sitä sitten sateliki, ja koko ajan tuolla sataa. Nyt menny koko päivä siinä, että kuunnellu joulululauluja (:
Koulussa tänään oli harvinaisen mukavaa, ku yksi entien meidänluokkalainen tuli käymään. Oli mukava nähä sitäki pitkästä aikaa! (:
Kotiin ku tulin, niiin pitihän sitä käyä tuolla ulkona riehumassa koiran kanssa (:
Eipäs tässä muuta. Tähän loppuun sitten kuvia! (:

~Sieni

Friday

Heipähei!
Eipäs oo taaskaan vähään aikaan tullu kirjoteltua tänne, muttano joo ei tässä mtn ihmeempiä kyllä ooo etes tapahtunu(:
Paitti keskiviikkona olin pois koulusta, ku olni kipiänä, ja se päivä meniki sit vaan dataamisessa, ja koko päivän jouduin oleee syömättä :/ mut eipä se mittää :DDD tulihan siinä koneella oltua sellanen 15 tuntia että joo : D
Mutta niin..
Tulihan tossa kutastua sukkia : D
Ja tänään sai sitte juoksennella koulusa ymrpäiämpäri ja ristiinrastiin ku piti opettajien peräsä juosta :DDD
Jajaj mitähän vielä..
Niin huomenna pitäs mennä adventtimessuille myymään jotain, mutta en tiiä että mitä (:
että tälläne päivä (:

~Sieni

Maybe my life is...

Heissan!
Nyt on pakko kirjotella blogiin!(:
Mulla on ollu nyt jo parinpäivän ajan helvetin hyvä fiilis! (:
Ainakin eilis illasta asti, kun sai sovittua asijat kiusaajien kanssa, ja elämä alakaa näyttämänä valosammalta (:
Miul on ystäviiä, niitäkin kyllä vaan pari, ja asuvat eripaikkakunnilla, mutta ei se haittaa :)
Anita,Jonna, Maria Ja Emma, on ne tärkeimmät, jotka jaksaa kuunnella mua aina minä hetkenä hyvänsä, oon onnellinen että ooon saanu teihin tutustua (:
NIIN ja tietenki Milla (:

Voivoi,, niiin Marian kanssa tässä ollaan ajateltu, että se tulis siikajoelle joulukuuss, joskus sillon loppupuolella, ja häippäsis vasta ens vuonna! :) Sitä ootellesa :'D

Tänään sitten piti tutkielma olla valmiina, ja sitähän mää kovasti ressasin että saanko minä sen nyt valamiiksi vai en, mutta no, näyttääpä siltä, että hyvin se tuli valamiiksi tehtyä :D kaiken tän kiireen ja paskan keskellä (:
Niin ja tänään sitten oli terveystiedonkoe, ja se meni kiitettävän hyvin mielestäni :D asijaa riitti joka kysymykseen niiin paljon ettei mitään järkee : D Ja sitten alakoki välitunti, ku kokeen sain tehtyä (;

Ja saatiin tänään maantiedonkokeet, se meni mielestäni kiitettävän hyvin (: Siitähän sitten tuli 7½ jos olisi vielä yhden pisteeen saanut olis tullu sitte 8- :)

Niin ja värjäsinhän minä hiuksetkin tosiaan :D Tarkotushan olis saaha ihan blondit, mutta nää alakaa olemaan jo sen verta kärsineet, että ei nyt ainakana vähänä aikaan blondaa. Nythan oon kahteen kertaan blondannut, ja nyt ne on tälläiset :D

Vielä pitää blondata ainaki kerran (:

Joskus kesällä feat.Milla (:
Siskokset<3

Nomnom :3

Mun veljen poika, joka vei mun vaatteet (;

(:

Mimmu (:<3

Kyllä, se olen minä ;3

ja loppukevennys, KIITOS MARIALLE! (:

~Sieni

Miksi..

Heissan alla!
Empäs oo pitkiin aikoihin tänne kirjotellu, muttaku on ollu niiin kiireellistä tämä elämä taas täsä lähiaikoina.. Niin kouluun tuli tosiaan tet viikon jälkeen palailtua, ja tet viikko oli iha kivaisa :) Koulu tuntu aluksi ihan mukavalta, mutta nyt on taas ruennut menemään perseelleen, kiitos eräiden. Joo mutta niin. Kävin tänään tosiaan lv kans puhumassa täsät kiusaamisesta sun muusta, ja se aiko tehä tähän vidoin lopun, ku se on huomannu kuinka väsyny jo alan olemaan tähän kaikkeen. Ja kyllä mä tiedänki et kaikki huomaa sen.. ku alan oleman aika lailla allapäin nykyään, ja itsekkin olen huomannut, ja tajunnut kuinka väsynyt ja voimaton oon kaikkeen. Mutta toivottavasti siitä kiusaamisesta tulis nyt loppu, ja alakas olemaan helpompaa.

Ja joo.. alakanu taas tutnumaan siltä niinku olisin yksin tän kaiken keskellä.
Kävelisin yksin keskellä ei mitään..

Mutta no joo.

Tänään on ollut sitten kumminki koulusta tulon jälkeen ihan ok päivä ja silleesti. Sain jopa ensimmäisen joululahjani, uusi telkkari (:
Sen kanssa tässä sitten värkkäillyt.
Niin ja tulihan tuota värjättyä hiuksetkin (: nyt ne ei ole enään niiin oranssit.. nyt ne näyttää keltasilta, ja kun haluan blondit (: kyllä minä vielä ne blondit saan.. :)

Tällästä täläl kertaa, nyt läksyjen ja tutkielman pariin (:

hmm..

tälläiset hiuksista siis tuli (:

Heissan kaikki!
En oo jaksanu pariinpäivään kirjoittaa tänne mitään.. Koska on ollu hieman vaikeaa. Mutta joo. Olin tosiaan raahessa, veljelläni hoitamassa koiranpentuja keskiviikosta, sunnuntaihin. Perjantaina kävin toisen veljeni kanssa syömässä pitseeriassa. Sieltä tullessa kävimme kaupoissa, ja päätin cittarista sitten otteee blondin hiusvärin kokeillakseeen että millaiset hiukset tuleee punasista ku laittaa blondin värin Tulihan tuota prismassakin Emmaa nähtyä sillai pikaisesti, ja sovittiiin että se tulee lauantaina käymään veljelläni kattomassa pentuja :)

No lauantaina sitten Emma tuli käymään ja siinä hoiettiiin pentuja, ja puhuttiin kaiken näköistä:) lauantai ilta ei sitten loppunukkaan mitenkään maailman mallikkaasti, jotenjoten..en puhu siitä enempäänsä. Lauantai-Sunnuntai yönä puhuin Anitan kanssa sitten puhelimessa, ja sillälailla, kunnes se pikkunen nukahti<3

Sunnuntaina, no mitäamitäs.. menin viien aikaan kaupungille, ja kyyti siikajoelle lähti joskus seitsemän aikaan, ja tuli sitten Emmaa nähtyä siinä ja juteltua sen kans kaikkee. Sit tulin kotiiin joskus puol kaheksalta, ja sittensitten,,. puhuin kaksi tuntia puhelimessa. Tännäää oli sit eka päivä tetissä ja se meni ihan mukavaisesti :) Vaikka mattoveitsellä melkeen valtimon ranteesta vetäsinki auki.. :/

Vielä kolmee päiväää Halpahallissa, ja sitten yksi päivä Kauppiksella :)

Memories

Rupesin tässä miettimäään viimeisen vuoden takaisia tapahtumia...
Vuosi sitten aloin juttelemaan Anitan kanssafbssä, ja vaihettiin siinä numeroita ja alettiin pitää yhteyttä joka päivä. Oli kivaa kun tiesi, että joku tuolla 50 kilometrin päässä, oikasti välittää musta, ku tahtoo joka päivä kuulla jotain.

Anita ja Minä sulatossa :)

Sitten marraskussa 27 pv, näimme yhteisen kaverimme synttäreillä ekan kerran sillai kunnolla, ja sitä päivää mä en kovin helepolla unoha :) Oli se ilta kyllä sellainen että <3 Siitä asti mä sit ooon siitä höpsykkäisestä tykänny : ) Ja sit joskus joulunjälkeen, se tykkääminen muuttu jo rakastamiseksi... :) Vaikka nyt ollaan enään Anitan kans parhaita kavereita, on meillä kyllä vuoden sisällä niiin paljon hyviä yhteisiä muistoja, että niitä on mukava muistella :) Niinku esimerkiksi riparilla meillä oli kivaa yhdessä:)

Alotusvkl Ripari

Riparilla.. :)

Mutta niiin.. :) Kohta syyslomaki jo loppuu, enkä enään kerkee nähä enään Anitaakaan : (
Ja en viikolla olis sitte tet. Oon halpahallissa Raahessa 4 pv, ja sit yhenpäivän oon RPKK (Raahen porvari ja kauppakoulu) :)Siellä voipi olla mukavaa sitten :) ja sitten vkl, olisi isoskoulutus :)

Ja nyt asustelen mun veljen luona. Oon täällä hoitamassakoiranpentuja. Niitä on enänä 4, ja huomenna lähtee taas yksi pentu :( Loppuun vielä kuvia koirista! :)

Minä ja "julia" 

Se nukahti sylkkyyn :)<3

~Sieni

Elämäni Eläimet

Tänään ajattelin tehdä tälläisen postauksen eläimistä, joiden kanssa minulla on parhaimmat muistot :)
Silloin joskus ku synnyin, meillä oli koira. Beagle. Sen nimi oli Tellu. :) Tellun kanssa sain viettää elämäni kolme ensimmäistä vuotta, kunnes Tellun vanhuun otti sen voimille, ja se jouduttiin lopettamaan, Valitettavasti Tellusta minulla ei ole kuvia koneella, joten en voi lisätä tähän nyt kuvaaa hänestä :(

Olin sittensiinä 4 vuotta ilman koiraaa, kunnes elämääni 2003 vuonna, saapui pieni Japanese Chin uros, Pikku Piksin Djanumi, totteli nimeä Söpö :) Söpö oli 1,5 vuotias kun hän tuli elämääni. Meillä oli hyvin hauskaa aina yhdessä, vaikka joskus olin söpöä kohtaan aika kauhea, kun ei  huvittanut lähteä sen kanssa lenkille. Jos olisin tiennyt että viimeinen yhteinen kesämme, oli 2007 vuoden kesä, olisin tehnyt siitä kesästä paljon ihanemman. Mutta kun koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. 2007 vuoden syksyllä, se sitten tapahtui.Söpö sairastui, ja alkoi saamaan eräänlaisia kohtauksia yllättäen. Joskus ne olivat erittäin voimakkaita.

                                                                                  
                                                         
 Veimme söpön lääkäriiin joskus lokakuussa, jolloin eläinlääkäri antoi meille lääkkeitä, joilla söpö saataisiin kuntoon. Näytti jo paremmalta, kun söpö sai lääkkeet. 

Ensimmäisen lääkekuurin jälkeen, pärjättiin taas hienosti. Näytti siltä, että kyllä Söpö pärjää. Marraskuussa söpö täytti 6 vuotta.

 Joulukuussa se sitten taas sattui. 

Söpöllä alkoi tulemaan uusia kohtauksia, ja meni voimattomaksi.

 Haimme uuden lääkekuurin, ja yritimme parhaamme mukaan saada Söpö paranemaan.

 Mutta 14 päivä joulukuuta, me huomasimme,

 että yhteinen aikamme alkaa olla lopussa.

 Söpö ei enäään liikkunut mihinkään, makasi vain paikallaan.

 Ei juonut eikä syönyt. 15 päivä joulukuuta, päätimme sitten päästää Söpön pois kivusta ja kärsimyksestä.

 Ystäväni oli vierelläni eläinlääkärillä, kun Söpöä lopetettiin. 

Se tuntui kauhealta laskea koira siihen eläinlääkärin pöydälle. 

Ottaa narun ja valjaat pois koiralta.

 Halata omaa ystäväänsä viimeisen kerran, ja sanoa hyvästit. 19.27

 Söpö nukahti ikiuneen. Se joulu oli melko synkkä. 

Olin melko surullinen Söpön lähdön jälkeen. Kaipasin sitä koiraa vierelle. Uusivuosikaan ei oikein tuntunut mitään, ja kotoa uupui jotain. Se oli se koira. 2008 vuoden maaliskuussa 19 päivä, sain uuden koiran. Japanese chin uroksen. Agapios Robin. Roope, tai Robi nimeä tottelee. Robi oli 10 kk meille tullessa. Meillä on ollut ihana ja mukava yhteinen metkamme. Tällä hetkellä robi on 4 ja puoli vuotta, ja toivon, että robille ei käy niinkuin söpölle, ja että minulla ja robilla tulisi olemaan pitkä yhteinen matkamme. :) Loppuun kuvia Robista :)

~Sieni