Noniin, taas jäi yks päivä välistä, mutta eilinen päivä nyt oli vähän sellainen hurjapäivä että joo..
Ku lapsukaiset oli hoidossa, ja olin niin väsyny jaku jouduin terveydenhoitajalla käymään, ja siellä sitä huonoja uutisia sitten kuulikin..
Mutta siis. Ystävä on tärkeitä.
Eilen senkin sain tajuta..
Ja tajusin myös sen, että kuinka ihanat ystävät oon nyt löytänyt!
Ne on oikeestii huolissaan, ku menevät jo terkkarille puhumaan. Mutta toisaalta oon ylpee. Koska ite en olis siihen pystyny.
Jakun muutenkin. Tää mun mielenalan vaihtelu on vallannu mun mielen niin täysin, etten ite ees oo tajunnu kuinka vaarallinen oon itelleni, ja kuinka mun ympärillä olevat ihmiset ja läheiset siitä kärsiii. Ja kuinka peloissaan neki on siitä että mitä jos mää joskus teenki itelle vaaan jotaki, eikä mua ehkä yhtäkkiä oo..
Mutta oon onneksi nyt ylpee itestäni, ja varsinkin näistä mun ihanista ystävistä!
Jotkut vois suuttua ystävilleen jos ne tekis tuollasta, mutta mää en vaan jotenki moiseen pysty.
Koska ne kumminkin on vaan aatellu mun parasta, ja haluavat nähä mut ilosena Sininä, mikä olin joskus. En ees muista millon oisin ollu sellanen..
Äitihän sitten ei ollenkaan ees yrittäny ymmärtää mua tän asijan kans.. Mutta kyllä se sitten lopulta ainaki koitti ku selitin sille tarkemmin...
Nyt jos sais elämän kondikseen, ja apua oikeilta ihmisiltä, niin kyllä tämä tästä! Pää asija ois, että sais täsä lähiaikoina, niiin olis sitten keväällä helepompi olla ja näin :)
Mutta siltiki. On mulla ihanat ystävät <3 Sitä en voi kieltää ::)
Ja niin. Huomista odotellessa. Revis kutsuu ::)
Eikait tässä mitään muuta enään! :)
Yksin kotona ollessa ja popitellessa..
Hyvää viikonloppua vain kaikille! (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti